Kaukametsän opiston kutomotilat olivat remontissa syksyn
2016 ajan, ja kutojat palasivat takaisin kutomoon keväällä 2017. Suomen
itsenäisyyden juhlavuosi oli tuolloin juuri alkanut, ja Yhdessä-teema tuntui
monellakin tapaa puhuttelevalta. Aika, jonka olimme viettäneet toisistamme
erossa, oli vahvistanut tunnetta yhdessä tekemisen tärkeydestä ja ilosta.
Tästä syntyi innostus hakea mukaan Valtioneuvoston Suomi 100
–juhlavuoden ohjelmaan. Halusimme tuoda näkyville yhdessä tekemisen
moninaisuutta, taitoa ja iloa. Haimme mukaan ohjelmaan Kangaspuiden taikaa
–nimisellä hankkeella, joka hyväksyttiin 29.3.2017 mukaan Suomen itsenäisyyden
satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan.
Suuria suunnitelmia
Hakemuksessa ehdotimme, että tekisimme Kajaanin kaupungin
tiloihin yhteisen taidetekstiilin, jossa yhdistyvät perinteinen suomalainen
ryijytekniikka ja kainuulainen raanutekniikka (tunnettaan myös nimityksellä
peilikäs). Materiaaleihin ei käytettäisi rahaa, vaan langoista järjestettäisiin
kansalaiskeräys Kaukametsän opistolla. Kudelangat kerättäisiin lahjoituksina ja
materiaalin hankintatapa olisi kestävän kehityksen mukainen. Loimilanka olisi uutta,
että tekstiilistä saataisiin tarpeeksi kestävä.
Taidetekstiilimme visuaalisen suunnittelun lähtökohtana on
itsenäisen Suomen kainuulainen maisema. Teemana olivat metsä, vesi ja sininen
vaaramaisema. Alueellisuus haluttiin näkyviin myös Kainuun maakuntakukan,
kanervan, muodossa. Halusimme ikuistaa tähän tekstiiliin puhtaan suomalaisen
luonnon juhlavan maiseman.
Kankaankudonnan perinnettä haluttiin hankkeen kautta tuoda
esille. Ryijy ja tekstiilikulttuuri ovat olleet yksi suomalaisen kulttuurin rakennusaineista.
Ajat ovat muuttuneet, pirtit vaihtuneet kaupungeiksi ja kangaspuut muuttuneet
harvinaisiksi. Kudotun tekstiilin tekemisestä itse alusta loppuun asti on
tullut harvinainen, suorastaan uhanalainen taito. Halusimme kutsua lapsia ja
nuoria tutustumaan kudonnan saloihin, jotta tietoisuus taidosta saavuttaisi
uusia kohderyhmiä.
Matkalla maisemaan
Järjestimme taidetekstiilin materiaaleista
kansalaiskeräyksen langoista Kaukametsän opiston kevätnäyttelyn yhteydessä
huhtikuun lopussa, ja toiveemme oli saada kasaan 100 erilaista sinisen sävyä.
Kainuulaisilta toivottiin heiltä ylimääräisiksi jääneitä jämälankoja, pieniä
keriä. Materiaalia saimme mukavasti – kiitos kaikille lahjoittajille, jotka
mahdollistitte omalta osaltanne tämän hankkeen toteutumisen!
Valmistettavan teoksen pohdinta ja suunnittelu käynnistyivät
välittömästi; Maisema, sen väritys, valittavat elementit ja muoto synnyttivät
runsaasti keskustelua. Kesätauon aikana suunnittelu jatkui Padlet-alustan
avulla, jossa moniääninen keskustelu jatkui niin tekniikasta, koosta,
toteutuksesta kuin maiseman luonteestakin.
Syyskuussa kankaankudonnan kurssit jatkuivat jälleen, ja
tuolloin vuorossa oli kesän aikana syntyneiden suunnitelmien analysointi ja
valinta rajaamisineen sekä lopulta äänestys kahdesta vaihtoehdosta. Lopullinen
suunnitelma valikoitui keskustelun kautta voittajaksi, ja päätöksen sinetöi
suljettu lippuäänestys, johon jokainen kudontaryhmäläinen osallistui.
Työskentely käynnistyi loimen luomisella ja rakentamisella,
sekä saatujen lankojen suhteuttamisella valittuun suunnitelmaan. Konkreettinen
kudonta käynnistyi syyskuun viimeisellä viikolla, jonka jälkeen kutojien taidot
pääsivät loistoonsa.
Kutojat tekivät työn täysin itsenäisesti, pienissä
ryhmissä kutoen. Työn etenemisen kannalta tärkeiksi muodostuivat ryhmien
tiiviit työskentelypäivät, jossa mukana oli useampi kutoja yhteisen mielipiteen
löytämiseksi. Yksi tai kaksi kutojaa kutomassa, muut sävyttämässä lankoja,
leikkaamassa nukkalankoja ja ojentamassa sävytettyjä nippuja. Nukkalankojen
niput ovat yksitellen sävytettyjä, uniikkeja kokonaisuuksia; niistä muodostuu
ainakin sata sinisen sävyä tekstiiliin.
Perinnetietouden välitys oli yksi hankkeemme tavoite, ja
Pikku Karitsa -päiväkodin lapset kävivät katsomassa kutomista sekä kokeilemassa
sitä omalta osaltaan. Pienet katsojat löysivät maisemasta myös uusia
elementtejä ja ulottuvuuksia; kun näet valmiin tekstiilin, löydätkö Sinä taidetekstiilistä krokotiilin, kuten lapset?
Kuvat: Toni Ryynänen
Juhlavasti julki
Kudontatyö saatiin valmiiksi marraskuun lopussa ja
taidetekstiili otettiin pois kangaspuista 21.11.2017. Työ ei ollut vielä
kuitenkaan valmis, vaan se vaati viimeistelyä, kuten langanpätkien päättely ja
nukkalankojen pituuksien viimeistelyä. Valmiista työstä tehtiin lehtijuttu
Kainuun Sanomien kulttuurisivuille, vaikka työtä ei vielä kokonaisuudessaan
haluttu paljastaa tuolloin. Kainuun Sanomien artikkeli on luettavissa lehden
sivuilta.
Työn julkistaminen tapahtui 5.12.2017 Kaukametsän opiston
aulassa itsenäisyyspäivän juhlassa, jossa mukana olivat mahdollisimman moni kutojista, kaupungin
edustajia sekä kutsuvieraita. Joimme yhdessä juhlakahvit kakun kera.
Tervetuloa tutustumaan valmiiseen Sata sinistä -taidetekstiilin
Kaukametsän opiston aulaan!
