Musiikki on ihana harrastus ja kuuluu kaikille

Miksi juuri musiikki? Musiikki on aina ollut olennainen osa ihmisten elämää. Vielä vauvana äidin sylissä kuulemme meille laulettuja kehtolauluja, sitten musiikki on mukana juhlassa ja arjessa, ja useimmiten se myös saattaa ihmiset viimeiselle matkalle.

Lukuisten tutkimusten mukaan lapsena aloitettu musiikkiharrastus auttaa läpi elämän. On havaittu, että musiikin aktiivinen harjoitteleminen vaikuttaa myönteisesti lasten keskittymiskykyyn, luku- ja puhetaitoon ja vieraiden kielten oppimiseen sekä kehittää luovuutta. Musiikkia harrastavat lapset pärjävat paremmin myös matemaattisissa aineissa.

Vuonna 2014 Helsingin Sanomat uutisoi että «musiikin harrastaminen voi luoda lapsille superaivot» ja «musiikin soittamista voisi kutsua aivojumpaksi».  Tosiaan aivot joutuvat kokonaisvaltaiseen käyttöön instrumenttia soitettaessa: vasemmanpuoleinen aivopuolisko keskittyy nuottien lukemiseen, kun taas oikeanpuoleinen vastaa tulkinnasta. Sitä paitsi visuaalinen nuottikuva pitää kyetä hahmottamaan ja analysoimaan salamannopeasti päässä, jotta sen kykenisi toteuttamaan motorisesti soittimen kautta niin, että lopputulos olisi korvin kuultuna kaunis ja puhdas.

Lisäksi musiikki kykenee herättämään tunteita ainutlaatuisella tavalla ja  tarjoaa puitteet itseilmaisulle.  Näin olleen musiikki on kuin kieli ja toimii kommunikointivälineenä. On todettu, että musiikkia harrastavien lasten sosiaaliset taidot ja sopeutumiskyky ovat keskimääräistä kehittyneempiä. Vaikka  kaikista soittoharrastajista ei tule konserttimuusikkoja, ei soittitunteihin käytetty aika kuitenkaan kulu hukkaan.

Kysyimme Kainuun musiikkiopiston oppilailta, miksi he harrastavat musiikkia ja mikä siinä on parasta? «Musiikki on kiva. Tykkään esiintyä lavalla kauniissa mekossa, on myös kiva saada aplodit.» «Kiva osata soittaa ja säestää lempibiisejä, jos olen vähän huonolla päällä, se jotenkin auttaa.» «Meidän perheessä kaikki vähän osaavat soittaa, niin minä halusin kokeilla myös, kiva kun osaan säestää joitakin virsejä». «Tykkään käydä pianotunneilla Kaukametsässä kun siellä saa ajaa hissillä». «Harrastan musiikkia kun viime vuonna ei tarvinnut jännittää pääsykokeissa, ilmoittautumalla olen päässyt opiskelemaan, siksi suostuin kokeilla». «Tykkään että on oma ope ja tosi kiva. Soittotunnilla olen minä vain eikä kukaan muu häiritse». Ja se on totta, että yksilöllinen oikein ohjattu musiikin opetus auttaa lisäksi sopeutumaan vaikeissa sosiaalisissa oloissa varttuneita ja sosiaalisesti syrjäytyneitä lapsia uudestaan yhteisöön ja tulemaan siinä hyväksytyksi.

Kuitenkaan lasten soittoharrastuksiin ei pidä missään nimessä katsoa ensisijaisesti sellaisesta hyötynäkökulmasta, että soittaminen voi kohottaa älykkyyttä ja parantaa koulumenestystä. Tärkeintä on lopulta se, että soittaminen tuottaa lapsille hyvin paljon iloa. Näin taideaineet, ja niistä erityisesti musiikki tukee parhaalla mahdollisella tavalla sitä, että lapsista kasvaisi onnellisempia ja tasapainoisempia aikuisia. Miksi ei aloittaisi harrastaa musiikia?

Kirjoittaja on Kainuun musiikkiopiston opettaja, musiikin maisteri Viktoria Skorodumova